Litterær tekst

Govlesadteme-maahtoe

Kruana tjåervie. Guvvie. Mijjieh govlesadtebe gosse sinsitnine soptsestallebe baakoejgujmie, væhtajgujmie jallh bokstaavigujmie. Daarpesjibie govlesadtedh gosse sïjhtebe maam akt ektesne mubpiejgujmie darjodh jallh sïjhtebe maam akt mubpide jiehtedh jallh govlesadtedh. Maehtebe joekehtslaakan govlesadtedh jïh dïhte govlesadteme-maahtoe.

“Govlesadteme” lea daaroen-gïelesne ”kommunikasjon” jïh båata dehtie baakoste communicare latijnegïelesne,”ektesne darjodh”. Almetje sæjhta maam akt jeatjahbinie ektine darjodh, jeatjabinie ektiedidh. Maehtebe aaj lööneme-baakoem kommunikasjovne saemien-gïelesne nuhtjedh.

Mij lea govlesadteme-maahtoe?

Maana-baeleste mijjieh lïerebe guktie edtjebe dåemiedidh ovmessie tsiehkine. Lïerebe maam sjeahta jiehtedh, gïese, gåessie, guktie jïh man vuekien mietie. Daate vihkeles maahtoe maam gåhtjobe govlesadteme-maahtojne.

Govlesadteme-tsiehkie

Baakoe kontekste lea “tjaaleginie ektine”, “ektine dam maam jeahteme jallh tjaaleme”. Kontekste konkreteles tsiehkie gusnie govlesadtebe. Dovne tïjje, sijjie jïh dej almetji råållah leah bielieh govlesadtemistie. Naan aejkien privaate almetjinie gusnie gåetesne, voelpigujmie jnv. Mijjieh naan aejkien jeatjah råållah utnebe, v.g. skuvlesne. Dellie mijjieh libie learohkh jïh lohkehtæjjah, skïemtje-gåetesne libie dåakterh jïh skïemtjijh. Verbalehts govlesadteme gosse datne vuajnah dov voelpe aavosne jallh hujnesne, kråahpegïeline.

Golme ovmessie govlesadteme-tsiehkieh. Guvvie.

Govlesadteme-tsiehkie gaajhkh biehkieh mah meatan, jïh mah ektesne nænnoestieh guktie aktem jiehtegem guarkah. Jis maahtah tjïjhtje aelhkies gyhtjelassh vaestiedidh dellie govlesadteme-tsiehkiem tjïelkesieh.

Gie soptseste/tjaala?
Seedtije

Maam soptseste/tjaala?

Sisvege

Gïese soptseste/tjaala?

Dåastoje

 Gusnie dam soptseste/tjaala?

 Meedijume

Gåessie dam soptseste/tjaala?

 Tïjje

Mejnie jïh guktie dam soptseste/tjaala?

 Viehkie-dïrregh

Mannasinie dam soptseste/tjaala?

 Funksjovne


Jis jeahtah: "Båetieh dellie!" Dellie maehtebe daam jokehtslaakan toelhkestidh. Jis daam jeahtah gaske-jïjjen kaanne mij akt isveligke heannadamme. Jis daam jeahtah ålkone dellie kaanne sïjhth stååkedidh. Jis daam jeahtah gosse geajnoe-bealesne, tjoerem varki skodtedh geajnoen rastah eannan bïjle båata.

Nïejte ij guarkah. Guvvie.
Mah tjaalegh leah argumentereles tjaalegh?

Argumentereles tjaalegh vuesiehtimmien gaavhtan:

Lohkemeprievie. Tjaelije sæjhta sov mïelem mietie tjaeledh jïh sov vuajnoem buektedh jïh juekedh mubpiejgujmie juktie dejtie tsevtsedh. Lohkemeprievie persovneles, subjektijve jïh åenehke.

Åejvieartihkele, lahtestimmie jallh kronihke plaeresne. Aajkoe lea seedtijen vuajnoem mubpide almetjidie buektedh byögkeles aamhtesen bïjre, lohkijh tsevtsedh seamma vuajnose. Jis saatnems argumentasjovne , dellie maahta lohkijem tsevtsedh. Gellien aejkien guhkebe tjaalege byögkeles aamhtesen bïjre gusnie vuarjasjimmieh, digkiedimmieh jïh buerkiestimmieh. Seedtijen vuajnoe dam klaerede.

Saernieh, filmi, gærjaj jallh musihki bïjre. Tjaalege ryöktesth lohkijidie filmem, gærjam jallh musihkem juvnehte jallh doelehte. Dovne kultuvredarjomh (filme, gærja, musihke, teatere, konserte) åehpiedahta vuarjasjimmine. Dah daamhtaj tjaelijen jïjtse vuajnoem vuesiehtieh.

Reklaame. Aajkoe lea dåastojem tsevtsedh jïh dan vuajnoem jeatjahtehtedh juktie galka maam joem åestedh, aktem dorjesem jallh dïenesjimmiem.

Ohtseme. Aajkoe lea dåastojem tsevtsedh guktie edtja vïenhtedh datne bööremes ohtsije. Tjirkeslaakan edtjh dam tjaeledh jïh byjjes gïelem nuhtjedh.