Litterær tekst

Mij lea govlesadteme

Guvviem mobijline vaalta. Guvvie.  Soptsestalledh almetji vihkielommes govlesadteme-vuekie aejkiej mietie. Gïelem lïerebe gosse soptsestallebe jïh njaalmeldh gïeline maadth-maahtoem lïerebe maana-baeleste. Bïevnesh åadtjobe, aaj domtesh,  jïh guktie galkebe sinsitnien vööste dåemiedidh.

Kråahpine sjeavodslaakan aaj govlesadtebe. Ååredæjjine jïh kråahpine vuesehth jis aavosne jallh hujnesne. Jis gïetem lutnjh klaassesne dellie vuesehth sïjhth maam akt jiehtedh. Govlesadteme-tsiehkie tsavtsa guktie dåemiedibie. Ibie mijjieh eejnegen lïhkebe dan bïjre ussjedh. Baakoeh jïh jiehtegh veeljebe tsiehkiej mietie. Mijjieh govlesadteme-tsiehkiem krööhkestibie.  Maehtebe aaj gellie vuekiej mietie govlesadtedh, ovmessie gïeline.

Jis sïjhth dov voelpese soptsestidh datne satnem lyjhkh, dellie maahtah dam sutnjien jiehtedh. Dellie njaalmeldh gïeline govlesadth. Jallh maahtah murries SMS:em tjaeledh jïh  dov voelpese daam seedtedh. Datne baakoejgujmie, verbaale gïeline, govlesadth.

Baakoe verbum latijne-gïeleste båata jïh seamma goh baakoe saemien-gïelesne. Dovne njaalmeldh jïh tjaaleldh tjaalegh/bïevnesh maam datne jeahtah jallh tjaelieh jïh seedth, verbaale-gïeleldh tjaaleginie gåhtjobe.

Göökte sïlpesoermesh. Guvvie. 

Dagke sïjhth vaajmoem paehpieradtjese guvviedidh jïh dov voelpen bïenghkese dibrehtidh jallh rööpses blommam sutnjien vedtedh. Dellie guvvine jïh symboline govlesadth. Maahtah aaj kråahpe-gïeline govlesadtedh, voelpese mojjestidh, tjelmiem trimhkestidh jallh dam gaanestidh.

Rööpses vaajmoe guvviedamme. Guvvie.  

Tsiehkie nænnoste mejnie gïeline veeljh govlesadtedh, men sisvege mahte seammalaakan dovne njaalmeldh jiehtiegisnie, tekste-dïjretjisnie, vaajmoe-guvvesne jïh gaanestimmesne. Dan gaavhtan hijven jis mijjieh aktem jiehtegem dej bïjre utnebe, gaajhkh leah tjaalegh. Tjaalege vuesehte maam sïjhtebe govlesadtedh.

Baakoeh

soptsestalledh

snakke sammen (om flere), prate, fortelle i vei

nænnoestidh

bekrefte, bevise; bestyrke, gi sin tilslutning til, bestemme