Fagstoff

Mubpesth jiehtedh

  • Innbygg
  • Enkel visning
  • Lytt til tekst
  • Skriv ut

Tjaalehtjimmie guvviedamme. Guvvie.  Mubpesth jiehtedh joekoen aelhkies vuekiem nuhtjedh diktine. Mijjieh maehtebe mubpesth jiehtedh tjoejh, jievkehtimmieh, baakoeh, raajesh jïh boelhkh. Dam maam tjaelije mubpesth jeahta maahta öövre seammalaakan årrodh jallh ånnetji jeatjahlaakan.

Luste mubpesth jiehtedh

Maanah lyjhkoeh maam akt mubpesth jiehtedh, jïh dah tuhtjieh luste jiehtedh daam maam mijjieh jiehtebe. Åse Klemensson diktesne  "Aanna maahta" vuesehte guktie maehtebe daam vuekiem aelhkieslaakan nuhtjedh.

Aanna maahta
Aanna maahta
Aanta maahta
Aajkohke maahta
Aajja maahta

Aabpelsijne ij maehtieh.
Aaltoe ij maehtieh.
Aarhtse ij maehtieh.
Aajroe ij maehtieh.

Maam eah maehtieh?
Aalfabetem lïeredh.

Gaaje jïh jievkehtimmie maehtieh vihkeles gïeleviehkie-dïrregh årrodh aktene diktesne. Jïh gosse tjaelije maam akt mubpesth jeahta dellie daate gïeleviehkie-dïrrege aktem estetihke dååjresem mijjese, goltelæjjide, vadta. Dan åvteste mijjieh gaajh jïh jievkehtimmieh gåajhtsedibie goh faavroe jallh gieltegs.

Aelhkebe mujhtedh

Gosse mijjieh maam akt gellien aejkien vuejnebe jallh govlebe dellie aelhkebe mijjese mujhtedh. Jïh gosse mijjieh maam akt mubpesth jiehtebe dellie sïjhtebe goltelæjjah jallh lohkijh edtjieh baakoeh, raajesh jallh sjïere boelhkh buerebe mujhtedh. Gellie laavlomh reefrengh utnieh, boelhkh mah mijjieh ikth vielie jallh gellien aejkien laavlobe. Naemhtie mijjieh voestegh daejtie refreengide lïerebe. Gosse tjaelije maam akt mubpesth jeahta dïhte aaj ektievoetem tjaalegisnie skaepede. Gosse gellie vierse-boelhkh aktene diktesne seammalaakan tseegkeme dellie guarkebe dah ektesne govlesuvvieh. Gosse mubpesth maam akt jiehtieh dellie mijjieh maallem darjobe, guktie tjaalehtjimmesne jïh duedtine.

Nænnoestehtedh

Gosse mijjieh maam akt mubpesth jiehtebe dellie mijjieh aaj nænnoestehtebe dam maam jiehtebe. Maana-baeleste mijjieh gujht lïereme: “Gåahtam sïjhtem, aehtjie! Gåahtah! Gåaahtaah!” Gaajhkesh mah retorihkem maehtieh, daejrieh guktie edtjieh dam vuekiem nuhtjedh.

Julius Cæsar jeehti:

Manne böötim, manne vööjnim, manne vitnim.

Anafovre

Gosse raajesh jallh raajese-lïhtsh, mah raajrosne båetieh, seammalaakan aelkieh, dellie mijjieh dam gåhtjobe anafovre. Ella Holm Bull aaj dam seamma gïeleviehkie-dïrregem nuhtjeme diktesne "Sirrieh".

Sirrieh. Guvvie.

 

Sirrieh, sirrieh, sirrieh plaave sirrieh.
Sirrieh, sirrieh, sirrieh sieties sirrieh.
Sirrieh, sirrieh, sirrieh njaelkies sirrieh.1 

 

Gieltegåbpoe sjædta

Gosse mijjieh heamturh lohkebe dellie aelhkie gaavnedh dam maam almetjh gellien aejkien jeahteme jallh dorjeme. Heamturisnie heartoehtæjja tjuara gellie laavenjassh darjodh – daamtaj golme laavenjassh – åvtelen hijven gåarede. Heamture gieltegåbpoe sjædta dan åvteste dam maam heartoehtæjja tjuara darjodh gïerve-gïervebe sjædta, jïh aaj dan åvteste lohkije tjuara guhkebem vuertedh eannan åådtje daejredh guktie gåarede. Daamhtaj gellie almetjh tjuerieh seamma laavenjassem gellien aejkien darjodh guktie heamturisnie Govnebuatskan bïjre. Govnebuatskan göökte vïellh, men ajve Govnebuatska ååjse darjodh dam maam dah edtjieh darjodh. Daennie heamturisnie dah tjuerieh maam akt seammalaakan darjodh juktie mijjieh åadtjobe vuejnedh eah dah vïelletjh leah seammalaakan, jïh eah seammalaakan dåemedh. Govnebuatska stoerre heartoehtæjjine sjædta dan åvteste vïelletjh aajhpehtuvvieh.

Baakoeh

 gåajhtsedidh

 oppfatte

 gaaje

 klang

 jievkehtimmie

 rytme

 nænnoestehtedh

 styrke noe

 heartoehtæjja

 helt

Oppgaver

Aktuelt stoff