Litterær tekst

Raahkele-Piere

  • Innbygg
  • Enkel visning
  • Lytt til tekst
  • Skriv ut

Teatere-scena. Guvvie.  

Draama lea luste vuejnedh jïh jïjnjh orre åssjaldahkh maehtieh dutnjien båetedh gosse dam vuajnah. Raahkele-Piere lea draama åarjel-saemien gïelesne, maam Albert Jåma lea tjaaleme. Albert lea smaare-gïelesne tjaaleme jïh dan åvteste ih maehtieh gaajhkide baakojde baakoe-gærjesne gaavnedh. 

 

Rahkele-Piere

1. Boelhke:

1. Boelhketje:

Soptsestæjja: (gïetine saevehte jïh jeahta):

Daate vuesiehtimmie ålvas guhkede dovletjistie. Dehtie aejkeste gåessie saemieh vïenhtin sijjieh oktegh Saemie-eatnamisnie veasoeminie. “

 

(Naakenh saemijste låavth-gåetien sisnie, jïh naakenh bïjre jarkan ostedalleminie. Joejkeminie lustestalleminie. Raeffie lij. Maanah stååkedeminie.)


(Akte nyjsenæjja joejkeminie hearlohke Saemie-eatnemen bïjre:)
Nyjsenæjja:

                   Vuemieh dïeves vijrijste

                   naa, naa…

                   johkh dïeves loesijste

                   naa, naa…

                   stööhtjiste veljije

                   naa, naa…

                   gedtiste veljije

                   naa, naa…

                   bovtseste aaj

                   naa, naa…”

 

 

2. Boelhketje:

Soptsestæjja: Guht-akt skåajjeste båata. Raahkele-Piere dïhte. Fïereguhte saemie satnem damta. Fïelestalleme gaajhkem lehkiem. Ij guhte gænnah dan jïjnjem veartenen bïjre fïelestamme.

 

Maanah tjåarvoeh: Raahkele-Piere båata. Heej Raahkele-Piere, båetieh soptsesth maam stoerre veartanisnie vuajneme.

3. Boelhketje:

(Raahkele-Piere krirrine aktanadta. Aalka saarnodh:)
Raahkele-Piere: Manne leam mïnneme guhkene vuelnie daennie vuemesne. Desnie vueptiestim rovnegs aatem.

Maana: Mij dïhte?

Raahkele-Piere: Saemiej bööremes giedtie-deavesne, dagkoe gogka dansoe kruana tjaebpies aevjie gusnie bovtsh dansoe murriedieh, desnie jis rovnegs veasoe tseegkesovveme.

 
Maana: Rovnegs veasoe?

Raahkele-Piere: Skaavhtege vesties jïh plïehtje vïedtjine. Stoerre gierkieh jïh dïmpere-stuehkeste bigkesovveme.

Maanah: Skaavhtege gåetie? Man rovneges!

Raahkele-Piere: Ikth leam vuajneme dagkerh gåetieh aerebe. Ikth gosse Dåabren åarjelen fealadim.

 Maanah: Soptsesth vielie!

Raahkele-Piere: Dennie gåetien sjåljesne naan ammes åavtoes almetjh jåartesne kroehkeminie.

Maanah: Mejtie maarhkh ohtsedin? Hahaha....!

Raahkele-Piere: Rupmies vaarjoeh utnin. Jïh dansoe guhkies vesties ååredæjjah!

Maanah: Idtji goh dagkeres jorpe tjaebpies goh mijjien?

Raahkele-Piere: Gïele lij aaj rovneges. Gaajh garre konsonaanth jïh alvas ruvhteligs govli.

Maanah: Magkeres amma dah jis almetjh?

Jeatjh maana: Mejtie ruffieh?
 

Raahkele-Piere: Åå jöödtedh guktie libnjedi aaj dejstie. Domhti goh bejhki sisnie vielhterdamme.

 

Maanah: Fisj væære man sluenies!

 

Raahkele-Piere: Åå hemmede bielien man vesties juvrh aaj utnin. Jïh guktie geehpin geevlin! Manne jis eevre bïllijim.

 

Maanah: Datne? Bïllih? Ibie dam jaehkieh!

 

Raahkele-Piere: Ånnetji lïhkebasse goegkerdim buerebe vuejnedh. Dle mannem jis aajhtsin.  


Maanah:
Åååå

 

Raahkele-Piere: Stoerre stujmie sjïdti, geehpin jïh gæljoejin, skåajjeste jïjnjebh dejstie jis böötin skodten krirrine aktanadtin.


Maanah:
Mij dellie jis sååjhti?


Raahkele-Piere:
Tjöödtjestin söökesligkie mov jis bïjre munnjien goevlen.


Maanah: Huua lijgen!


Raahkele-Piere: Idtjim gåessie gænnh aerebe dagkeres almetjh vuajneme.

 

Maanah: Ih goh?

 

Raahkele-Piere: Lim gujht govleme dagkeri bïjre gosse guhkene åarjene fïelestallim.

 

Maanah: Soptsesth vielie!


Raahkele-Piere:
Manne soejme ånnetji lïhkebe guktie vuejnedh mejtie vietseles.


Maanah:
Nåå?


Raahkele-Piere:
Dastegh naakenh dejstie stööremes mov jis aatsolen lutnjeldh aaksjoejgujmie geatskanin. Idtjin goh gïemhpes vååjnoeh.


Maanah:
Jïh datne jis desnie barre tjåadtjan?


Raahkele-Piere:
Jårrehtim varke jïh vöölki goetsen, dah jis minngesne mearan aaksjoejgujmie hirrelin jïh vesties laakan gæljoejin.


Maanah:
Jïh dle dah jis minngesne? Guktie gåaradi?


Raahkele-Piere:
Vaajkoe hogkh varke goetsem.

 

Maanah joejkestieh: Vaajkoe hogkh! Vaajkoe hogkh! Loo loo lo Loo loo


Raahkele-Piere
(garmeres-laakan):

                   Ij leah gujht rovnege mannem Raahkele-Pierine gåhtjoeh. 

 

Maanah joejkstieh:

                    Nov amma, nov amma, nov amma lo, lo...

                    Ij gie gænn daennie veartanisnie lo, lo...

                    maahta dan varke goetsedh lo, lo...

                    goh daate maake lo, lo...

                    Raahkele-Piere lo, lo... lo, lo...

2. Boelhke:

Stoerre skåajje jïh digkiedimmie saemiej krirresne sjïdti:

             Mij sån badth dïhte jis?

             Mah lin almetjh vuj voejkenassh?

             Maam edtjebe daelie jis ientedh?


1. Boelhketje:

Raeriedimmie dållen bïjre.


Geerve almetje: Datne jis Raahkele-Piere guhth jeahtah dagkeri bïjre aerebe govleme. Daajrah datne maam edtjebe daelie jis ientedh? 

 

Ij lij Raahkele-Pieren naan vaestiedasse dïsse.

 

Naaken raeriestin: Tjåanghkenibie jïjnjh saemieh jïh vaadtsajibie dahkoe goltelidh maam ussjedieh. Gosse libie jïjnjesh eah sih badth dellie doesth mijjese nïerhkelidh.

 

Jeatjebh: Dan gåhkese hov nubpide saemide, mijjieh hov dan bårrede veasoeminie, gellie våhkoeh eannan buektiehtibie tjåanghkenidh raeriestidh.

Raahkele-Piere: Inne nåhtedh. Åarjelisnie naan saemieh nimhtie voejhkelin. Fïereguhte dejstie saemijste ammesistie båvvasovvin. Dam leam govleme ikth goh lim guhkene Dåabren åarjelen.

Saemieh asvedin Maam darjoejibie dle?


Saemieh: Datne dïhte båarasommes væjsehkommes, datne guhte nåejtie, maam darjoejibie daelie?

 

2. Boelhketje:

Nåejtie gievriem vuerpie-voesseste jïh dle ånnetji meevri joejkesti.

 

Nåejtie: Darjoejibie guktie iktegisth dorjeme gosse guhth akth mijjese tjoeperh tseegkeme.

 

Krirre: Mij dellie?

Nåejtie: Gajvebe gåhkese dubpiebasse. Duj jolle vaeriej bijjelen miehtjies vuemiej sïjse. Laantijste hov nuekies. Eah gujht dellie dah ammes mijjem vielie gaavnh.

Krirre: (Fïereguhte åejjine jååhkesjieh. )

            Dïhte lij amma væjsehkes håale. Nimhtie darjoejibie.

 

             (Aavone vihth sjïdtin, jårrin jïh joejkin)

            Gåhkese vuelkebe

            no no no no
            vaeriej bijjelen
            no no no no
            laanten sijse
            no no no no
            gusnie dah ammesh
            no no no no
            guhkies ååredæjjah
            no no no no

            eah mijjiem gaavnh.
            no no no no
            Disse tjihkedibie
            no no no no
            Sjielegem Beajjan
            no no no no
            tjirkes niestiem.
            Na na na na...

 

3. Boelhketje:

Jïh dle tjåenide geerhkieh, låavth-gåetiem ryjvestieh, jïh aelkieh vaadtsajidh sceneste, mearan gïehtjedæjjide gæljoeh joejkestieh, gïetigujmie saevehten.


Gaajhkesh:

                    Nåå, nåå!
                    Jo jo joooo

                    Nåå, nåå!
                    Jo jo joooo
                    Jo jo joooo
                   Jo jo joooo
                   Nåå, nåå……………»

 

Mearan saemieh sceneste vaasene madtjeles joejkeme govloes, dïhte aaj vaaseminie goske sjaavene.

 

Baakoeh

aktanadta

sjålja- sjåljoe

Inne nåhtedh det nytter ikke

tjoeperh problemer

Oppgaver

Aktuelt stoff