Oppgave: Drøfte

Guktie gïeleviehkie-dïrregh nuhtjedh lohkije-tjaaleginie

  • Innbygg
  • Enkel visning
  • Lytt til tekst
  • Skriv ut

almetjh mah girredeminie jïh akte pakaate guvnie tjaaleme: Baajh vaeride årrodh

Lohkije-tjaalege lea persovneles tjaalege gusnie luhpiem åtnah subjektijveles årrodh, jïh aatide ånnetji gïeregen nïlle bïejedh. Jïh dle hævvi vihkeles lohkijen ïedtjem gåaskodh. Dan åvteste byörh dah nuepieh nuhtjedh mejtie gïele vadta, dovne leajhtadimmiem vitnedh jïh domtesh eadtjalgehtedh jïh gåaskodh. Daennie sæjrosne naan raerieh åadtjoeh.


Standard-gïele jallh smaare-gïele?

Datne maahtah aktem iemie jïh byjjes reaktoe standard-gïelem veeljedh, jallh maahtah aktem vielie njaalmeldh vuekiem nuhtjedh. Mij bööremes sjeahta lea jearohke teemeste maam bæjjese vaaltah, jïh mejtie lohkijidie datne tjaalah.

Man persovneles edtjh årrodh?

Måjhtelh mah såarhts pronovmenem edtjh nuhtjedh: edtjh datne-hammoem nuhtjedh jïh ryöktesth lohkijasse tjaeledh, edtjh mijjieh-hammoem nuhtjedh, jallh edtjh saakeleslaakan jïh sïejhmelaakan tjaeledh jïh veeljedh dïhte jallh dah?

Nuhtjh plusse-baakoeh jïh mijnuse-baakoeh

Plusse-baakoeh jïh mijnuse-baakoeh leah dej vihkielommes gïeleviehkie-dïrregi gaskem aamhtese-tjaalegisnie. Nuhtjh dejtie, men aellieh fer jïjnjh. Lohkije maahta dov tjaalegistie vïssjehtovvedh jïh leajhtadimmiem dutnjien dassedh.

Lustesvoete jïh ironije

Lustesvoete lea jeenjemasth akte joekoen hijven okse-rïhpestæjja, jïh sjeahta dovne gosse almetjh leah sïemes jallh ovsïemes datnine. Ironije jïh sarkasme gujht bööremes sjeahta dejtie mah leah sïemes datnine aarebistie.

Viertiestimmieh, gïeleldh guvvieh jïh stååkedimmie baakoejgujmie

Jis datne leah væjkele sjiehteles viertiestimmieh gaavnedh jïh baakoejgujmie stååkedidh, byörh dam darjodh gosse lohkije-tjaalegh tjaalah! Gosse man akt bïjre tjaalah mejnie lohkijh leah åehpies aarebistie, maahtah lohkijidie jaehkiehtidh aamhtesem aktede orre bieleste vuejnedh.

Retorihkeles gyhtjelassh

Retorihkeles gyhtjelassh gåhtjobe maaje gyhtjelassh gusnie vaestiedasse lea eevre tjïelke. Dagkerh gyhtjelassh hijvenlaakan tjaalegisnie sjiehtieh dan åvteste dïhte tjïerteste tjaelije jïh lohkije leah sïemes, jïh dan åvteste dah eadtjalgehtieh.

Nuhtjh væhtah!

Maahtah gujht jienebh kolonh, tjåarvome-væhtah jïh gihtjeme-væhtah nuhtjedh goh sïejhmelaakan darjoeh. Væhta-bïejeme edtja vuesiehtidh dov lea ïedtje aamhtesasse. Aellieh fer jïjnjh nuhtjh – jis fer jïjnjh juekeme-væhtah sjædta mah ”lohkijasse” tjåarvoeh, dellie vïssjehtåvva. Mujhtieh, nuhtjh væhtide reaktoelaakan. Punktume raajesi minngesne, gihtjeme-væhtah gyhtjelassi minngesne jïh tjåarvome-væhtah gusnie datne ”gïelem bijjedh”.

 

   Baakoeh

 

 gïeregen nïlle bïejedh

 sette noe på spissen

 leajhtadimmie

 tiltro

 okse-rïhpestæjja

 døråpning

 tjåarvome-væhta

 utropstegn